Matka tähän asti

Olen ollut hyvin intohimoinen kelloharrastaja jo yli 10 vuotta. Aluksi tämä melkein jo sairaudeksi luokiteltavissa oleva harrastajuus oli hyvin lievää, kuin pieni syysflunssa. Somaa kevyttä googlettelua ja eri valmistajien malleihin tutustumista.

Muutaman vuoden kaukaa ihailun jälkeen oli aika vetää saappaat jalkaan ja hypätä suohon; oli aika hankkia ensimmäinen kunnon kello. Kellon kanssa viihdyimme hetken aikaa, kunnes halusin kokeilla jotain muuta. Onneksi kellot säilyttävät arvonsa mallikkaasti, joten pystyin vaihtamaan omani toiseen saman arvoiseen. Astuin flippauksen maailmaan. Kelloja tuli ja meni, flipattiin ja ostettiin ja myytiin. Samalla infektioni leviää ja olen löytänyt kelloharrastajien erilaiset foorumit, Youtube-kanavat ja reportaasit.

Noin muutama vuosi sitten saavuin umpikujaan. Olen kahlannut läpi melkein kaikki valmistajat, heidän mallit ja näiden historiat. 

Mitäs nyt? - Ah, nämä koneistothan pitävät sisällään vielä mystisen maailman, mihin en ole päässyt kurkistamaan.

"Hmm, mitenköhän vaikea olisi itse opetella kellosepäksi"

Tämä viaton lause varmisti sen, ettei sairauttani parantaisi enää mikään lääke. On aika hypätä ikuiseen jäniksenkoloon. Aloin katselemaan Youtube-videoita siitä, miten kellon koneistoa huollatetaan ja ajattelin sen näyttävän suhteellisen loogiselta. Vietin muutaman kuukauden, hiljalleen tutustuen tähän jännittävään uuteen kumppaniin ja kun tunsimme toisemme paremmin, oli aika ensisuudelman; kokeilla huollattaa jokin kello itse. Tilasin muutaman vanhan ja rikkinäisen kellon ja käärin hihat. Pian aloinkin huollatamaan jo muiden kelloja. Peruskoneistot, kronografit, automaatit, manuaalit, kalliit ja halvat. Kaikenlaiset kellot ehtivät tulla ja mennä hoivaani vierailulle. 

Vastassa oli uusi umpikuja - mitäs nyt?

"Hmm, mitenköhän vaikea olisi tehdä oma kello"

Ymmärsin, että tämä ei ollut enää mikään kevyt kesäromanssi. Tässä muutettiin yhteen. Aloin selvittämään ja suunnittelemaan, miltä oma kelloni voisi tulla näyttämään. Rakentelin erilaisia prototyyppejä yli kahden vuoden ajan, mutten ollut mihinkään tarpeeksi tyytyväinen. Kuitenkin tuon pitkän taipaleen jälkeen löysin oman täydellisen reseptini.

Tämä kaikki on aina ollut vain harrastusta, mutta salaisesti olen koko ajan tiennyt, että tätä haluan tehdä. Haluan valmistaa kelloja ja huollattaa kelloja leipätyökseni. 

Siispä olemme tässä. Tämä viattomasta uteliaisuudesta noussut tuntematon kumppani ja minä, astelemassa alttarille valmiina sanomaan ne sanat. Valmiina astelemaan ammattimaisen toiminnan avioliittoon. Valmiina sitoutumaan yhteiseen tulevaisuuteen.

Tahdon